Ymmärrä
atooppista ihottumaasi

Atooppinen ihottuma (tai atooppinen ekseema) on pitkäaikainen ja monimutkainen tulehduksellinen ihosairaus, johon liittyy toistuvia pahenemisvaiheita.

Immuunijärjestelmä ja geneettiset tekijät ovat vuorovaikutuksessa ympäristötekijöiden kanssa, minkä vuoksi atooppisen ihottuman syyt löytyvät usein pintaa syvemmältä. Lue lisää täältä, miten aloitat atooppisen ihottumasi hoidon.

Ymmärrä
atooppista ihottumaasi

Atooppinen ihottuma (tai atooppinen ekseema) on pitkäaikainen ja monimutkainen tulehduksellinen ihosairaus, johon liittyy toistuvia pahenemisvaiheita.

Immuunijärjestelmä ja geneettiset tekijät ovat vuorovaikutuksessa ympäristötekijöiden kanssa, minkä vuoksi atooppisen ihottuman syyt löytyvät usein pintaa syvemmältä.

Miltä atooppinen ihottuma tuntuu?

Atooppisessa ihottumassa kutina on yleinen oire, joka voi:

vaihdella voimakkuudeltaan
vaihdella vaikeudeltaan
laukaista piinallisen kutinan ja raapimisen noidankehän.

Atooppisessa ihottumassa

• iho on kuiva ja punoittava
• iho voi halkeilla
• iho voi hilseillä läiskittäin tai laaja-alaisemmin
• rikkonainen iho voi erittää kudosnestettä ja verta.

Atooppisen ihottuman sairastaminen voi aiheuttaa myös

• ahdistuneisuutta
• masentuneisuutta
• epävarmuutta
• keskittymisvaikeuksia.

Ihotautilääkäri Ville Kiiski kertoo atooppisesta ihottumasta

Atooppisen ihottuman kutina ja kipu

Henkinen hyvinvointi atooppisen ihottuman kanssa

Atooppinen ihottuma ja univaikeudet

Atooppisen ihottuman puheeksi ottaminen lääkärikäynnillä

10 myyttiä atooppisesta ihottumasta

Atooppisen ihottuman tuomaa epämukavuutta ei tarvitse sietää. Yhä useammat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että kehon immuunijärjestelmällä on suuri rooli sairaudessa. Lääketieteellinen yhteisö on vihdoin alkanut ymmärtää sairautta paremmin, kun tutkimus on tuonut syvempää ymmärrystä sairauden perimmäisistä syistä. Uusia keinoja hallita sairautta on siis olemassa. Keskustele lääkärin tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sinulle sopivista vaihtoehdoista.

Vastoin yleistä käsitystä, kosteusvoide ei tuo uutta kosteutta ihoon. Kosteusvoiteet auttavat suojaamaan ihon ulointa kerrosta, mikä edesauttaa säilyttämään ihossa olevan kosteuden. Ihon kosteuden säilyttäminen on erittäin tärkeää atooppisen ihottuman hoidossa. Terveydenhuollon ammattilainen saattaa määrätä sinulle perusvoiteen, jota tulee käyttää ohjeiden mukaan. Jos käytät muita kosteusvoiteita, kannattaa huomioida muutamia tärkeitä asioita:
· Ainesosat - ainesosaluettelon tarkistaminen voi auttaa selvittämään, onko tuotteessa jotain, mikä voi allergisoida sinua ja pahentaa ihottumaa.
· Hajusteet - on suositeltavaa välttää voiteita, joissa on hajusteita tai väriaineita, jotka voivat ärsyttää ihoasi.
· Sertifikaatit ja merkinnät - katso, onko tuotteessa esimerkiksi Allergia-, iho- ja astmaliiton Allergiatunnus®, joka auttaa valitsemaan tuotteen, joka ei allergisoi tai ärsytä ihoa.
· Yliherkkyystesti - levitä tuotetta pienelle alueelle ranteeseen tai kyynärtaipeeseen 48 tuntia ennen tuotteen käyttöä ja tarkkaile, reagoiko ihosi tuotteeseen. Tämä on helppo tapa selvittää, onko tuote sinulle sopiva.

Ruokavalion muuttaminen ei välttämättä auta atooppisen ihottuman hoidossa. Usein luullaan, että atooppisen ihottuman aiheuttamat reaktiot johtuvat ruoasta. Vaikka ruoka-aineallergioita voi esiintyä sairauden rinnalla, sinun ei välttämättä tarvitse välttää tiettyjä ruokia tai ainesosia atooppisen ihottuman hoidossa. Kysy lääkäriltäsi, suositteleeko hän ruokavalion muutosta ja seuraa hänen antamiaan ohjeita.

Usein luullaan, että atooppinen ihottuma on allerginen ihosairaus. Ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä siitä että atooppinen ihottuma johtuisi allergioista. Muutkin tekijät kuin allergiat aiheuttavat ihottuman pahenemisvaiheita. Nykyään tiedetään, että atooppinen ihottuma johtuu kehon immuunijärjestelmän aktivoitumisesta ja ihon suojakerroksen vaurioitumisesta. Allergisoivien tekijöiden välttäminen voi auttaa hallitsemaan sairautta ja vähentää iho-oireita, mutta se ei saa atooppista ihottumaa katoamaan. Jos et ole varma, mikä ihottumaasi pahentaa, keskustelu lääkärin kanssa voi auttaa tunnistamaan sitä pahentavia tekijöitä.

Vaikka muutokset elämäntavoissa voivat auttaa parantamaan elämänlaatua (esimerkiksi valitsemalla ihoystävällisiä tekstiileitä), paras tapa hallita atooppista ihottumaa on keskustella lääkärin kanssa eri vaihtoehdoista sairauden hoidossa. Viime vuosina on tullut lukuisia uusia tapoja hoitaa atooppista ihottumaa. Sitä hoidetaan nykyisin perusvoiteilla, reseptillä olevilla lääkevoiteilla (esim. kortisonivoiteet ja kalsineuriininestäjät), suun kautta annettavilla lääkkeillä, injektoitavilla lääkkeillä sekä valohoidoilla. Lääkärisi voi parhaiten tukea sinua, jos hän ymmärtää tavoitteesi, mieltymyksesi sekä sairauden vaikutukset jokapäiväiseen elämääsi. Näin voitte yhdessä laatia hoitosuunnitelman, joka toimii juuri sinulle.

Kutina ei ehdottomasti ole vain pääsi sisällä. Vaikka raapimisen välttämistä suositellaan, ei se aina ole helppoa. Kutina on erittäin turhauttavaa ja raapimista voi olla vaikea välttää. Kutinan voivat laukaista sisäiset tai ulkoiset tekijät; aivot tulkitsevat nämä signaalit kutinana ja käynnistävät raapimisreaktion. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että kutina on seurausta siitä, että keho lähettää eri viestin aivoille, kuin mitä se lähettää esimerkiksi silloin, kun koetaan kipua. Tämä reaktio tarkoittaa, että kehosi toimii täysin normaalisti. Jos sinulla kuitenkin on jatkuvaa kutinaa, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriisi, sillä se voi olla merkki siitä, ettei sairaus ole hallinnassa.

Stressi ei aiheuta atooppista ihottumaa, mutta tapa, jolla keho vastaa stressiin, voi laukaista ihoreaktion tai pahentaa tilannetta. Tämä voi aiheuttaa lisää stressiä ja psyykkisiä vaikeuksia, mikä voi entisestään pahentaa tilannetta. Jos koet, että stressi pahentaa atooppista ihottumaasi, voi olla hyvä keskustella asiasta lääkärin kanssa.

Atooppinen ihottuma ei valitettavasti parane itsestään ajan kanssa eikä sille ole toistaiseksi parannuskeinoa. Vaikka on totta, että lapsilla atooppinen ihottuma voi mennä ohi, useat kamppailevat sairauden kanssa vielä aikuisuudessakin. Hyvä uutinen on, että atooppisen ihottuman tutkimus etenee ja asiantuntijat ovat löytäneet uusia tapoja hallita atooppista ihottumaa. Atooppinen ihottuma voi kuitenkin myös uusiutua. Jos jatkuvasti kamppailet atooppisen ihottumasi kanssa, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin.

Se, kuinka usein kannattaa peseytyä, riippuu ihostasi ja  tilanteestasi. Kuuntelemalla kehoasi ymmärrät paremmin, miten ihosi reagoi ulkoisiin ärsykkeisiin.

Jos peseydyt joka päivä, voit hoitaa ihoasi käyttämällä lääkärin tai Allergia-, iho- ja astmaliiton suosittelemaa voidetta. Perusvoiteen käyttö pesun jälkeen estää ihon kuivumista ja voi sitoa ihoon kosteutta.

Vaikka steroideja sisältävät voiteet ovat tavallinen hoito atooppiselle iholle, kaikki hoitomenetelmät eivät sisällä steroideja. Muita tapoja hoitaa atooppista ihottumaa ovat esimerkiksi perusvoiteet, kalsineuriininestäjät, valohoito, antihistamiini, sidokset ja hauteet sekä kosteat kääreet. Viime aikoina on myös tutkittu hoitoja, jotka kohdistetaan tiettyyn immuunijärjestelmän osaan, mikä rauhoittaa atooppisen ihottuman taustalla olevaa tulehdusta. Jos haluat lisätietoja eri hoitomenetelmistä, keskustele lääkärin kanssa.  

Miksi aloittaisin uuden keskustelun?

Atooppinen ihottuma voi vaikuttaa monella tavalla jokapäiväiseen elämääsi, mutta uusien tutkimusten sekä yhä useampien hoitomenetelmien ansiosta keskustelu lääkärisi kanssa voi olla käänteentekevä. Oletko valmis tarttumaan puhelimeen?

Ota ensimmäinen askel keskustelun avaamiseksi lääkärin kanssa. Selvitä,
miten atooppinen ihottuma vaikuttaa jokapäiväiseen elämääsi.


Lähteet:

  • Atooppinen ekseema. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen, Atopialiiton ja Iholiiton asettama työryhmä. Helsinki Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 28.8.2023). Saatavilla Internetissä www.käypähoito.fi
  • Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry, Atooppinen ihottuma. www.allergia.fi
  • Wollenberg et al. Position statement. ETFAD/EADV Eczema task force 2020 position paper on diagnosis and treatment of atopic dermatitis in adults and children, JEADV 2020.